La Gatta Mangiona – pizzojen eliittiä Roomassa

Stramargherita pizza

Veljeni oli meillä käymässä pääsiäislomallaan. Koska kaikki kuuluisimmat nähtävyydet oli nähty jo edellisillä vierailuilla, nyt voitiin keskittyä rentoon yhdessäoloon, vaikka toki jonkin verran kirkkoja, näköalapaikkoja ja muita nähtävyyksiä kierrettiinkin. Yhtenä päivänä kävimme lounaalla luottoravintolassani Trasteveressa, jossa veli söi omien sanojensa mukaan ehkä elämänsä parhaan pasta-annoksen (klassikon, alla carbonaran).   ”Nyt seuraavaksi vielä maailman parasta pizzaa tällä reissulla, niin olen tyytyväinen”, hän ilmoitti sitten. Pikkuveljet voivat olla niin vaativia.

Roomasta saa kyllä hyvää pizzaa, mutta erinomaista saati maailman parasta…haastavaa. Etenkin jos ei mun tapaani ole valmis lähtemään pizzan takia toiselle puolen kaupunkia. Ensin harkitsin tietty aikaisempaa suosikkiamme, naapurikorttelin Antica Schiacciataa, mutta olemme vähentäneet siellä käyntiä sen jälkeen, kun ne pienensivät  schiacciatojensa kokoa, vaikka ne yhä yhtä hyviä ovatkin. Lisäksi paikan melko suppea valikoima on käynyt jo melko tutuksi. Mutta onneksi kotikaupunginosassamme Monteverdessa on toinenkin maineikas ja perinteikäs pizzeria,  La Gatta Mangiona (suom. lihava kissa tai suursyömärikissa), jota monet roomalaiset pitävät Rooman parhaana pizzeriana. Se on toiminut jo yli 20 vuotta, mutta silti pysynyt Rooman parhaimpien pizzerioiden top 10 -listoilla (mm. arvostetun italialaisen ravintola-arvostelupalvelun La Puntarella Rossan ja Guardianin tuoreilla listoilla). Tein sinne pöytävarauksen tosin vähän epäilevin mielin, sillä olin käynyt siellä kerran aiemmin ja sen kerran perusteella pidin paikkaa vähän yliarvostettuna. Mutta jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden, eikö?
Pizzojen eliittiä Roomassa

Ulkoapäin La Gatta Mangiona ei eroa muista tylsistä ja ylivalaistuista lähiöpizzeroista, ellei ota lukuun huomattavaa määrää suosikkitarroja ulko-ovessa. Sisään astuessa vastaan tulee kuitenkin ihana vastapaistetun pizzan tuoksu. Siis jo ulko-ovelta näkyvässä puu-uunissa paistetun pizzan lupaava tuoksu.

Olimme paikalla vähän kahdeksan jälkeen, jolloin ravintolassa oli vielä varsin väljää. Pöydät oli kuitenkin enimmäkseen varattuja ja ilman pöytävarausta pizzaa himoitsevat joutuivat jäämään ulos jonottamaan. Alkupalaksi tilasimme muutaman erinomaisiksi kehuttuja fritteja. Valitsimme pizzamme listalta, vaikka useimmat neuvovatkin vilkaisemaan päivän erikoisuuksia liitutaululta (ne samoin kuin koko lista ovat näkyvissä myös ravintolan italialaisittain poikkeuksellisen hyvillä nettisivuilla, mikä nopeuttaa valintaa ravintolassa). Siippani on tulisen pizzan ystävä, joten hän valitsi tulista levitettävää makkaraa  ’ndujaa sisältävän  pizza calabresen, veljeni taisi pysyttelä klassikkopizza napoletanassa ja itse halusin pizzaani jotain tuoretta, joten tilasin rucolaa ja kirsikkatomaatteja sisältävän pizzan. Ja olivathan ne silmiemme alla puu-uunissa paistetut napolilaistyyppiset pizzat hyviä. Eivät ehkä maailman parhaita, mutta ehdottomasti kuuluvat vastedes parhaimpiin pizzoihin, joita olen Roomassa saanut.

Rucola- kirsikkatomaattipizza

Sisilialaista 'ndujaa eli tulista makkaraa

La Gatta Mangionan bonuksena – hyvän nettisivun lisäksi! – on myös hyvä artesaaniolutvalikoima, jolta löytyy yli 70 olutmerkkiä. Tosin lista on vähän hintava, sillä olutpullot maksoivat 12 – 16 euroa, olkoonkin, että ne olivat 0,75 litran vetoisia (vertailun vuoksi pullo talon hyvää valkoviiniä maksoi 11 euroa). Vähän edullisemmin niin vaaleaa, punaista kuin tummaakin olutta saa hanasta. Pizzat alkupaloineen olivat sen verran täyttäviä, että paikan jälkiruoat jäivät tällä kertaa väliin samoin kuin digestivokin, sillä ravintolasta ei harmikseni saanut itse tehtyä limoncelloa. Tehdasvalmisteista esanssista ja makeaa limoncelloa ei minun mielestä kannata Italiassa nauttia. Onneksi asia korjaantui viereisessä Mad for beer -pubissa, jossa laatuolutkin oli huomattavasti huokeampaa.

Tämä artesaaniolu valittiin ihan nimen perusteella

La Gatta Mangiona, Via F. Ozanam, 30-32 (Monteverde). Ravintolaan pääsee raitiovaunulla 8 Piazza Venezialta, kun jää pois San Giovanni di Dion torin pysäkillä. Avoinna joka ilta 19.45 – 23. Pöytävaraukset ehdottomasti tarpeen +39 06 5346702. 

Photo credit kansikuvasta http://www.eatingphotographer.com/restaurants/la-gatta-mangiona-roma/

Tykkää ja jaa:

2 Comment

  1. Voi ei, tulin lukemaan tätä juuri ennen lounasta – ehkä huono idea, koska nyt tekee mieli pizzaa! Sen jälkeen kun oon Italiassa käynyt, niin ei oo kyllä pizza maistunut juuri missään muualla enää 😀 Roomassa en olekaan käynyt, joten kiva lukea sinun blogiasi!

    Kiitos, että linkkasit sen Instagramiin 🙂

    1. Heli says: Vastaa

      Sori :-)En minäkään syö pizzaa muualla ku Italiassa, mutta se nyt voi johtua vain vaihtelunhalustakin. Reissussa tai Suomen lomilla en varmasti eksy italialaiseen ravintolaan!
      (Ja arvaas, tuliko mulle nälkä, kun tein postausta ravintolasta, jossa käytiin viime viikonloppuna.)