Minun Italiani: saapasmaan suomalaistarinat. Osallistu arvontaan ja voita kirja itsellesi!
Arvonta on suoritettu! Onnea Marjatalle ja Anjalle, toivottavasti nautitte “Minun Italiani” -kirjasta! Kiitos kaikille osallistujille kommenteista!
Prologi
Tänä aamuna koiralenkillä roskalaatikoiden ohi kulkiessani huomasin, että paperiroskien joukkoon oli jälleen kerran laitettu muovia. Ongin päällimmäiset muoviroskat ja sulloin ne viereiseen muoviroskien laatikkoon – jossa oli lasipulloja ja jonkun vanha pyykkiteline. Toivotonta. Jatkoin italialaisten piittaamattomuudesta ja lukutaidottomuudesta harmistuneena matkaa ja ärtymykseni vain lisääntyi, kun näin, että tienpätkä, josta kerroin edellisessä jutussani, on yhä poikki.
Mutta kun istahdin aamukahville lähikahvilan jo auringonlämpöiselle ulkoterassille, sain eteeni cappuccinon ja tuoreen corneton (yhteensä 1,50 €) ja katseeni osui naapuritalonseinää peittävään kevään lempikukkaani tuoksuvaan wisteriaan eli sinisateeseen, olin valmis taas antamaan Italialle anteeksi. Kahvin jälkeen päästin koirani irti juoksentelemaan koirakavereidensa kanssa lähipuistikkoon. Samalla kenttä täyttyy iltapäiväisin jalkapalloa pelaavista pienemmistä ja isommista pojista: palloa potkitaan iloisesti sen kieltävän kyltin vieressä. Kotimatkalla tietyömaalle oli ilmestynyt työmiehiä ja heistä raavain äijä kumartuu lepertelemään pikkukoiralleni ja kertoo, että hänellä on itsellään kaksi samanlaista. Mieleen tulee Minun Italiani -kirjan Milanossa mallina työskentelevän Saran sanat Italian kahdesta puolesta:
Kertoessa italialaisesta elämästä ulkopuoliselle on vaikea välttää putoamasta kahteen kategoriaan: siihen, jossa huristellaan rakastuneina Vespalla sypressien reunustamaa yksisuuntaista katua väärään suuntaan (ja carabinieri puuttuu asiaan vain näyttämällä yläpeukkua), tai siihen, jossa mikään ei koskaan toimi, televisiossa pyörii vain vähäpukeisia tyttöjä, eikä kukaan tunnu huolestuvan pääministerin aiheuttamista seksiskandaaleista tai hänen korruptiosyytteistään.
Sara teoksessa “Minun Italiani. Saapasmaan suomalaistarinat” (toim. Markku Kaskela & Tomi Kontio, Avain.) s. 60.
Juuri näin. Tällainen on minunkin Italiani.
Minun Italiani: yhtä kirjava kokoelma kertomuksia elämästä Italiassa kuin Italia itse
Minun Italiani – saapasmaan suomalaistarinat on nimensä mukaan lukupaketti eri puolella Italiaa asuvien tai muuten Italiaan syvemmän suhteen luoneiden suomalaisten kokemuksista Italiasta. Italia ja kertojien suomalaisuus ovatkin ainoat yhdistävät tekijät teoksessa, sillä se on vaikeasti määriteltävä kokoelma keskenään melko erilaisia tekstejä. Kirjassa on niin henkilöhaastatteluja kuin minä-muodossa kirjoitettuja juttuja, välähdyksiä yhdestä päivästä Italian maaseudulla ja vinkkilistoja eri kaupunkeihin. Myönnän, että kirjan epäyhtenäisyys aluksi vähän hämmensi ja kiusasikin luokitteluun taipuvaista sisäistä säntillistä suomalaistani, mutta sitten tajusin tietynlaisen sekamelskan ja persoonallisten äänten esiin nostamien puolien Italiasta kuvaavan hyvin juuri Italiaa itseään. Kahden runoilijan toimittamassa teoksessa muoto on varmaan harkittu ja esipuheessa he kirjoittavatkin:
Tämä lähestymistapa sopii maahan, joka on moninaisuudessaan lukuisten toisistaan poikkeavien identiteettien lumoava runsaudensarvi.
Jälleen nyökyttelen samanmielisesti.
Minun Italiani -kirjan suomalaistarinoissa kerrotaan niin viinitilan perustamisesta (Onnen Alba: viininviljelijä Riikka Sukulan haastattelu) kuin käynnistä sellaisella hakemassa viiniä omiin muovitonkkiin (Täydellinen päivä (Lazio)). Ruoan, juoman, taiteen ja maisemien lisäksi esiin tulevat italiaisten muut intohimot kuten pyöräily ja jalkapallo. Matkailijoille on monenlaisia vinkkejä mm. kääntäjä Taru Nyströmin kirjallisia vinkkejä Napoliin, Perparim Hetemaj’n ja Mitri Pakkasen vinkit jalkapallonähtävyyksiin ja Vera Valan vinkit Milanoon. Löytyypä kirjasta vinkkipaketti Rooman kävijälle: toimittaja Jenna Vehviläisen vinkeissä on niin monta omaakin suosikkiani (mm. tässä blogissakin esitelty Tavernaccia da Bruno), että pitää käydä testaamassa loputkin hänen vinkeistään. Myös Karrin kierros Laziossa on tehtävä pikimmiten, niin houkuttelevalta se tuntui!
Kirjassa liikutaan pohjoisesta Albasta aina Sisiliaan asti, mutta harmittavan paljon keskitytään isoihin kaupunkeihin. Milanosta peräti on kolme kertomusta ja Roomastakin pari. Kyllä suomalaisia olisi pienemmistäkin kylistä löytynyt – mutta ehkä tässä on jatko-osan paikka? Äänessä on enimmäkseen taiteilijat, mikä on ymmärrettävää: onhan Italia kiehtonut nimenomaan kirjailijoita ja muita taiteilijoita aina siitä asti, kun ulkomaille matkustettiin ja muutettiinkin inspiraatiota hakemaan.
Nyt itse asiaan: arvonta!
Ostin teoksen jo lokakuussa suoraan sen toiselta toimittajalta Markku Kaskelalta, joka toi pinon uunituoreita kirjoja meidän Roomassa asuvien suomalaisten iloksi ilman toimituskuluja. Miksi se siis nyt puoli vuotta myöhemmin on (taas) pöydälläni selailtavana? Vastaus on hyvä uutinen kirjasta kiinnostuneille: siksi, koska sain Avain-kustantamolta kaksi kappaletta Minun Italiani: saapasmaan suomalaistarinat kirjaa arvottavaksi blogin lukijoille! Arvontaan osallistuaksesi sinun tarvitsee vain hieman auttaa minua. Olen jo pari vuotta suunnitellut “Suomalaiset Roomassa” -juttusarjaa, jossa haastettelisin täällä asuvia suomalaisia mm. siitä, miten he ovat Roomaan päätyneet ja mitä vinkkejä heillä olisi Rooman kävijöille tai tänne muutosta haaveileville. Kerro tämän jutun kommenttikentässä, kiinnostaisiko Rooman suomalaistarinat sinua ja olet mukana arvonnassa! Muitakin juttuideoita saa mielellään antaa. Muista liittää mukaan sähköpostiosoitteesi yhteydenottoa varten mahdollisen voiton sattuessa kohdalle (se näkyy vain minulle).
Muoks. Koska seuraajat tuntuvat olevan tiukassa, arvon molemmat kirjat perjantaina 8.6.2018 klo 18 Suomen aikaa! Vaikka Facebook-sivulta puuttuukin vielä 38 seuraajaa ja Instagram-tililtä peräti 250 🙁
Edelleen siis saa kutsua kavereita seuraamaan! Onnea arvontaan!
Ihan näin helpolla ette pääse, sillä arvon toisen kirjan kun blogin Facebook-sivulla on 1000 tykkääjää (lähellä ollaan, vain satakunta puuttuu) ja toisen kun Instagram-tililläni (@kukkulalta) on 1000 seuraajaa, ei siitäkään paljon puutu 🙂 Jos et siis vielä seuraa tilejä, niin kipin kapin tykkäämään ja jos seuraat, niin kehotapa kaveria seuraamaan kanssa! Arvontaan on mahdollista osallistua myös Facebook-sivullani ja tuplata voittomahdollisuudet.
Kiinnostaa kaikki tarinat ja kertomukset Roomasta ja Italiasta.
Kiinnostaa kyllä! Miten olisi saisiko lisää tarinaa Rooman koiramaailmasta?
Kyllä kiinnostaa suomalaisjutut.
Hei, osallistun arvontaan. Olin maaliskuussa ensimmäistä kertaa Roomassa mutta en suinkaan viimeistä. Ihan kaupunki ja ihmeen rento fiilis. En muista tuliko vinkki täältä vai opas Roomaan blogista mutta löydettiin ja käytiin kurkkaamassa avaimen reiästä. Huikee ja symmetrinen näkymä. Ensi vuonna vähän myöhemmin, jos sit näkisi ruusutarhankin loistossaan.
Kyllä kiinnostaa. Miten, miksi, milloin päätynyt Roomaan? Ihailtavasti olet kertonut omia tärppejäsi Roomassa, myös muiden tärpit, ne ei turistien suosikit, kiinnostaa kovin. Tarinat normiarjen kulusta iloineen ja suruineen.
Kaikki tarinat Roomasta kiinnostavat. Super ihana kaupunki!
Kovasti kiinnostaa tämänkin kirjan tarinat – kirjahyllyssäni on aina tilaa vielä yhdelle Italia -kirjalle…
Kävin ekan kerran Roomassa 50v. sitten. Siitä lähtien on Italian kieli ja matkat täyttäneet elämäni.
Ehdottomasti kiinnostaisi! Roomasta ei voi saada yliannostusta!
Kiinnostaa kovasti. Syyskuussa olen tulossa Roomaan kymmenennen kerran. Rakastunut Roomaan!
Italiafanina ilman muuta kiinnostaa kirjan jutut! Ja jokavuotisen Rooman matkan puitteissa kaikki Roomaan liittyvät tarinat!
Kyllä kiinnostaa elämä Rooman huiskeessa
Ilman muuta kiinnostaa! Rooma vaan on niin Kirjoituksesi on parhaita. Hyviä vinkkejä, kiitos!
Piti kirjoittaa, et Rooma vaan on niin sydän….
Kiitos ideoista! Minusta tuntuu, että alan viedä blogiani enemmän juuri tähän suuntaan ja nyt sain jo monta kivaa aihetta!
Sitten kun olet käyttänyt nämä ideat niin voin laittaa 10 tai 20 lisää…. Ravintola- tai kahvilajutuissakin voisit kertoa niistä kokemuksistasi, jotka saivat sinut ihastumaan paikkaan. Minun lempiravintolani Roomassa (ja koko Italiassa) on Trattoria de Gli Amici Trasteveressa. Tiedän, että se ei varmastikaan ole mikään superhitti, mutta olen seurannut kyseisen ravintolan facebook-sivuja jo vuosia. Ensimmäinen vierailukertani oli täysi sattuma. Ravintola oli aika tyhjä lounasajan alussa, mutta sitten sinne alkoi tulla paljon pappeja, jotka eivät kaikki puhuneet italiaa. Sitten tuli nunnia useampi seurue. Se tuntui paikalta, jonne papit ja nunnat halusivat tuoda kansainvälisiäkin vieraitaan. Selkeästi osa henkilökunnasta oli kehitysvammaisia. Ruoka oli hyvää… Read more »
Kiinnostaa, olin juuri Roomassa ja Napolissa. Myös Milano, Verona ,Firenze ja Venetsia käyty. Tykkään Italiasta.Kirja olisi kiva voittaa. Juttujasi on kiva lukea.
Olisi mukavaa kuulla roomalaistarinoita ja vinkkinä olisi taiteilija Nanna Susi, joka ajoittain asuu ja on työskennellyt Roomassa. Kirjaa katselin kirjakaupassa, mutta se jäi vielä hyllyyn. Olisi ihanaa voittaa!
Täällä tänään, edellisestä kerrasta rapiat 26 vuotta.
Kiinnostaa paljonkin! Kaikki Italian matkakirjat on parasta iltalukemista; Rooma tulee uniin.
Kyllä kiinnostaa. Rooma vaan on niin❤️.
Rooman suomalaistarinat kiinnostaa kovasti. Kiinnostava jutunaihe voisi olla Rooman nenävarkaat joiden jälkiin jokainen Rooman kävijä on varmasti törmännyt.
Kyllähän nämä kiinnostaa. Roomasta on tullut yksi vakiokohteista, mutta myös muu Italia kiinnostaa. Tarinoitasi on ollut mukava lukea. Aina nämä jutut syventävät omaa kokemusta ja auttavat saamaan lomista enemmän irti. Itseäni kiinnostaa ruuan lisäksi myös vinkit kauniista puutarhakohteista, joihin olisi kohtuu helppo päästä tutustumaan.
Kiinnostaa! Roomassa olin häämatkallakin. 🙂
Kyllä kiinnostaa. Reilun viikon päästä taas Roomassa. Ja mielelläni lukisin juttuja myös Amalfin rannikon kylistä.
Todellakin kiinnostaa! Sinne aikomus matkustaa 😉
Roomassa itsekin tilapäisesti asuvana blogisi jutut ovat olleet erityisen mielenkiintoista luettavaa. Mukana arvonnassa 🙂
Kiitos kivasta blogista ja postikorteista! Olen ammentanut molemmista monia matkavinkkejä. Myös Roomaan päätyneiden suomalaisten tarinat kiinnostavat: miten ovat Roomaan päätyneet, mitä he siellä tekevät, sujuuko italian kieli vai pärjäilevätkö englannilla, millaista perus arki on Roomassa, heidän lempiravintolat ja -paikat yms. ?
Ehdottomasti kiinnostaa, etenkin, kun itse haluaisin vielä joskus asua jonkin aikaa Roomassa/Italiassa. 🙂
En ole kovin innokas lukija mutta ehkä kun tämän kirjan voittaisin niin lukisin sen 🙂
Kiinnostaa, etenkin jos kerrotaan myös niitä piilossa olevia nähtävyyksiä ja tekemisiä. Sitä mistä saa parhaat gelatot ja missä on paras paikka ihastella auringon laskua. 🙂
Ilman muuta kiinnostaa! Italia on yksi suosikkimaistani, tähän mennessä on tullut käytyä Roomassa useamman kerran, ja lisäksi Tivolissa, Napolissa, Firenzessä, Cinque Terressa ja Venetsiassa. Dolomiiteille ja Sisiliaan haikailen, mutta tänä vuonna Italian matka jää tekemättä. Ehkä taas ensi vuonna!
Rooma on suosikkipaikkani, joten kiinnostaa paljonkin. ❤️☀️
Kyllä kiinnostaa kaikki jutut Roomasta ja Italiasta yleensä, myös suomalaisjutut – miten sopeutuvat italialaiseen elämänmenoon
Olisi kiintoisaa! Saisiko sarjaan jazzjutun mukaan?
Minua kiinnostaisi kaikki metalligrafiikkaan liittyvä: kuvataiteilijoiden yhteisöt, galleriat ja työskentely työpajoissa nykypäivän Roomassa.
Tämä kirja on ihan huippu, vieläkin selailen sitä silloin tällöin, kun haluan muistella Italiassa asumisen monenkirjavia hetkiä ! Ja kiitos linkkauksesta! 🙂
Arvonnassa ehdottomasti mukana. Ja suomalaiset Roomassa kiinnostaa myös. Ties vaikka joku tuttu olisi mukana :-).
Anna Lontoosta
Kiinnostaa! <3
Olen itsekin asunut Italiassa ja tämä kirja olisi mieluisa. Ti auguro una bella primavera!
Kaikki kiinnostaa Roomasta!
Arvonnassa mukana, ja suomalaisten Roomassa asuvien tarinat kiinnostavat!
Kyllä kiinnostaa – kesällä menossa ekaa kertaa Italiaan (Roomaan) ja olen jo nyt myyty…
Italia-rakkaus on ikuista, mutta Rooma on vielä käymättä. Rooma-tarinat kiinnostaa tavattomasti, ihan sama puhutko rikkinäisistä teistä, mielenkiintoisista puistoista, kaduista, kissoista tai koirista, tai elämää suuremmasta ruoasta, sillä henk. koht. ahmin kaiken Rooma(/Italia) tekstin ilolla! Ja ehkä mä pääsen itsekin nauttimaan Roomasta jo tänä vuonna.
Kiinnostaa kovasti 🙂
Roomassa asuvien maanmiesten kertomukset kiinnostavat ehdottomasti!
Olisi aivan ihanaa saada tuo kirja! <3 Kävin Roomassa reilu 10-vuotta sitten ja kesällä tulen Roomaan isojen lasteni ja äitini kanssa, koska halusin viedä heidät johonkin ihanaan paikkaan. Minun vastuulla on siis kuljettaa koko porukka paikasta toiseen ja yrittää näyttää kaikki mahtavat paikat. Todella vaikeaa on löytää erilaisia tekemisiä Roomasta, muutakin kuin siis Colosseum ja Vatikaani, yms… Jossain vahingossa törmäsin ulkoilma elokuvateatteriin. Toivottavasti siellä olisi jotain menossa kun olemme siellä. Aloin seuraamaan sinua instassa ja facebookissa, koska todella kiinnostaa Italian ja Rooman tapahtumat yms… Löysin siis aivan vahingossa tämän blogisi, huippua että teet tätä! 🙂
Todellakin kiinnostaa En ole koskaan käynyt Roomassa (vielä), mutta haaveilen viettäväni kaupungissa pidemmän ajanjakson, jolloin voisin vain vaeltaa päämäärättömästi ympäri kaupunkia ja aistia elämää joka solullani
Ihana, (minulle) uusi Italiasta kertova blogi! Tykkään! Rooma on upea historiallinen kaupunki, josta kuulisimme mielellämme lisää. Olen suuri Italian ystävä, haaveissa on päästä asumaan sinne viimeistään eläkeiässä.. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, joten sitä ennen aiomme viettää lomamme siellä, niin kuin tähänkin asti.
Tuo kirja olisi ihana voittaa.. uskon sieltä löytyvän erinomaisia vinkkejä matkoillemme!
Kiinnostaa aivan valtavasti. Rakastuin Italiaan ja Roomaan heti ensimmäisellä käynnillä. Huomaan jatkuvasti katselevani matkoja Italiaan. Haaveilen myös siitä, josko vaikka eläkkeellä voisin muuttaa Italiaan, edes osaksi vuotta. Tästä syystä suomalaisten tarinat maasta kiinnostaa valtavasti.
Palan halusta päästä lukemaan näitä tarinoita! 🙂
Totta tosiaan kiinnostaa – kunpa vielä kerran pääsisi käymään Italiassa – yritän kerätä rohkeutta lähteä yksin, kun ei matkakaveria näytä löytyvän.