Bombe d’acqua eli vähän huonompi sää Roomassa

Keskiviikko-iltana seitsemän maissa tuli viesti tyttäreni koulun rehtorilta: koulu on päätetty sulkea seuraavaksi päiväksi muiden roomalaiskoulujen tapaan, sillä Roomaan oli annettu ennustettujen rankkasateiden vuoksi kovimman luokan säävaroitus, alerta da codice rosso. Koulujen lisäksi myös yliopistot, museot, historialliset kohteet (ml. Colosseum) olivat torstaina kiinni. Varco eli rajoitettu ajo-oikeus oli voimassa historiallisessa keskustassa ja Trasteveressa koko päivän. Ihmisiä kehotettiin välttämään autolla ajoa ja pysyttelemään sisätiloissa. Myrskyllä uhkailu oli sitä luokkaa, että olimme onnellisia, että asumme kukkulan päällä kattohuoneistossa. Ei tarvinnut sentään miettiä, tulisiko tulevaan varautua hiekkasäkein…Terassien viemärit tuli kyllä tarkistettua ja puhdistettua moneen kertaan. 

Pelätty ukkosmyrsky rankkasateineen iski vasta aamulla. Vaikka se meni ohi tunnissa, niin seuraukset olivat tavanomaiset: kadut tulvivat, metroasemia jouduttiin sulkemaan ja kaupungin työntekijät lapioivat (!) vettä viemäreihin.

Kuva La Repubblica

Surkeisiin säihin (mielestään) tottuneiden suomalaisten näkökulmasta koulujen ja museoiden sulkemispäätös vaikuttaa helposti huvittavalta hätävarjelun liioittelulta. Ai ulkonaliikkumiskielto ja hätätila yhden sadekuuron vuoksi? Sokeristako siellä ollaan? Mutta jos on sattunut Roomaan yhdenkään vastaavan la bomba d’aquan (“vesipommin”) aikaan, viranomaisten päätöstä on helppo ymmärtää  Ensinnäkin se taivaalta tulevan veden määrä saa kovimmankin suomalaisen sadekuuron vaikuttamaan tihkusateelta. Kun nämä vesimassat yhdistää Rooman kirjaimellisesti antiikinaikaiseen viemärijärjestelmään, niin Rooma alkaa muistuttaa nopeasti Venetsiaa lyhyenkin rankkasateen jälkeen. Mistä puolestaan seuraa luonnollisestikin kaaos, kun katuja ja metroasemia joudutaan sulkemaan.

Roomalaiset olivat viemäreiden rakentamisen mestareista 2500 vuotta sitten – mitä osoittaa mm. yhä käytössä oleva Cloaca Maxima – mutta nykytilanne on valitettavasti aivan toinen. Katukaivot eivät vaan vedä pienemmälläkään sateella ja rankkasateilla tai vähänkään pitemmän sadejakson jälkeen lätäköt kasvavat tulviksi. Osassa ongelma-alueita (historiallisessa keskustassa) täytyy ottaa huomioon sellainen pikkuseikka, että täällä nyt ei vaan voi kaivaa leveämpiä ja paremmin vetäviä viemäreitä ihan minne tahansa, koska alapuolella on aika paljon kaikenlaista arkeologisesti arvokasta. Suurimmaksi osaksi viemäreiden tukkeutumisesta, katujen tulvimisesta ja metrokäytävien sulkemisesta voi syyttää nykyistä taloudellista tilannetta, sillä rahaa Rooman viemärit (ja niiden uudistaminen) kyllä vetävät. Tämän artikkelin mukaan pikaisena ensiapuna pahimpiin ongelmapaikkoihin tarvittaisiin ainakin 90 miljuunaa ja koko viemäriverkoston parannuksiin ja katukaivojen vaihtoihin 280 miljoonaa euroa. Ostiassa tilanne on vielä pahempi: siellä viemäreihin uppoaisi 643 miljoonaa euroa. Toistaiseksi pari kertaa vuodessa esiintyvät tulvaongelmat on ratkaistu niillä hiekkasäkeillä, lapioilla ja koulujen sulkemisella, tuleehan se vähän halvemmaksi kuitenkin. 

SPQR tulee latinan sanoista Senatus populusque Romanus  (suom. Rooman senaatti ja kansa). Kirjainyhdistelmä näkyy yhä mm. kaikissa Rooman viemärinkansissa.

Kun ottaa huomioon, että rahaa ei ole myöskään teiden ja siltojen kunnostamiseen, niin tulvien peittämillä kaduilla liikkuminen ei ole pelkästään hidasta, vaan suorastaan vaarallista – ainakin autolle. Veden alta kun katujen montut eivät näy. Ja nytkin jossain sortui joku silta ja tienreunus.

Koulujen sulkeminen on ihan siis ihan perustelua, jos odotettavissa on oikeasti kovaa sadetta. Tällä kertaa sateet näyttivät ensin jäävän niin lyhyiksi, että moni lasten kanssa kotiin jäänyt (palkattomasti, tietenkin) varmaan manasi kaupungin johdon päätöstä. Mutta iltapäivän raemyrskyn jälkeen päätös kyllä tuntui tosi hyvältä: eipä ainakaan kukaan pikku koululainen saanut välitunnilla päähänsä taivaalta voimalla sinkoutuneita jättirakeita. Ja jättirakeilla tarkoitan siis JÄTTIrakeita. Tämmöisiä:

Kuva Repubblica.