10 matkailufaktaa minusta
Matkabloggaajien keskuudessa on kiertänyt jo pari kuukautta Unelmatrippi-blogista alkanut haaste, jossa saa kertoa 10 matkafaktaa itsestään. Vastauksia on ollut hauska lukea. Yksi kertoo matkustavansa mieluiten yksin ja toinen taas paljastaa, ettei koskaan ole matkustanut yksin. Yhtä ei ollenkaan haittaa reissata yli 30 asteen helteessä, mutta ei
Italian koronarajoitukset
On näköjään kulunut lähes puoli vuotta siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut blogiin. Puoli vuotta! Tämä on ehdottomasti pisin tauko, mitä koskaan olen ollut kirjoittamatta oikeastaan mitään muutakaan. Ei vaan ole ollut oikein motivaatiota. Syynä tähänkin on korona ja sen myötä totaalisesti muuttunut elämä, mikäpä muukaan. Joten
Elämää eristyksissä: tunnelmia ja tunteita Italian ensimmäisen koronakuukauden ajalta
Italiassa on nyt eletty reilun kuukauden verran eristyksissä koronan vuoksi. Tarkalleen sanottuna 43 päivää. Ehkä, sillä en ole ihan varma, mikä viikonpäivä tänään on. (Itse asiassa en ole laskenut päiviä, olen vaihtanut tuon lukeman päivittäin yrittäessäni kirjoittaa tätä juttua. Aloitin muistaakseni 21. päivänä
Millaista on elämä koronan hiljentämässä Roomassa? Kertomus siitä, kuinka nopeasti kaikki tapahtui
Tämä on ehkä kymmenes kahdestoista viidestoista versio postauksesta siitä, miten korona näkyy täällä Rooman arjessa. Ensimmäisen version kirjoitin kolmisen viikkoa sitten, kun ensimmäiset rajoitukset tulivat. Uutta tietoa, ohjeita ja rajoituksia tuli kuitenkin sitä tahtia, että kirjoittamani oli aina jo vanhentunutta. Ajattelin myös, ettei maailma todellakaan tarvi enää
Ympäristö kiittää huonoa lomien suunnittelijaa
Vaaka on horoskooppien Sveitsi. Neutraali, vakaa ja sopeutuvainen. Vaaka ei ota vahingossakaan mihinkään kantaa. Eikä osaa päättää. Vaaka onkin lopulta se ikuinen pohtija, jonka loppumattomaan pähkäilyyn kaikilla menee jossain vaiheessa hermot. Täpötäyden pubin tiskillä vierähtää tovi jos toinenkin vaa’an miettiessä tilatako IPA vai APA? Kenties EPA?
L’Osteria Monteverde: ihana yhdistelmä kortteliravintolaa ja fine diningia
Kun astumme sisään L'osteria Monteverden suositustarrojen peittämästä ovesta puoli kahdeksalta lauantai-iltana, olemme tietenkin paikan ensimmäiset asiakkaat. Tiedän, että pöydät täyttyvät tunnin sisällä viimeistä paikkaa myöten ja siksi varaus paikkaan on pakollinen – ja hyvä tehdä hyvissä ajoin. Istuudumme meille varattuun pöytään odottelemaan ystäviämme. Ravintolassa soi Led Zeppelin
Kesätapahtumia Roomassa 2016
Kuten olen tullut maininneeksi, olemme yleensä kesät pois Roomasta. Enimmäkseen Suomessa. Ja viime viikkoina Italia on kyllä tehnyt parhaansa, jotta alkaisin odottamaan Suomen lomaa! Yhdestä kylppäreistämme meni sähköt, joten olemme saaneet asioida siellä yli viikon hämärässä ja ilman lämmintä vettä (vesi lämmitetään sähköllä). Sähkömiehen metsästämiseen meni
Kun tapaa toisen suomalaisen ulkomailla
Viime päivinä kaupungilla on huomannut, että turistikausi on taas alkanut: väkeä on kaduilla paljon enemmän kuin vielä kuukausi sitten. Myös moni suomalainen on tullut keväiseen Roomaan, sillä äskeisellä käynnillä Trastevereen näin useammankin suomalaisseurueen. Ainakin tällaisen ulkosuomalaisen on helppo tunnistaa suomalaiset katukuvasta, vaikka nämä eivät puhuisi sanaakaan.
Kuvia keväisestä Roomasta
Kevät on ihanaa aikaa Roomassa(kin). Vaikka talvi ei täällä olekaan niin pitkä ja pimeä kuin synnyinmaassani, niin se aika, kun aurinko alkaa oikeasti lämmittää ja ja etenkin maalis-huhtikuun vaihde, jolloin Rooma puhkeaa kukkaan, on ihan mieletöntä. Ensin kadun varsilla ja puistoissa kukkivat magnoliat, sitten kirsikkapuut, juudaksen
Yksin Roomassa
Perheemme talvilomakuviot menivät tänä vuonna niin, että perheen miesväki lähti Dolomiiteille laskettelemaan (mies) ja lumilautailemaan (poika) ja tytär puolestaan Floridaan. Ja minä jäin yksin Roomaan. Molempiin kohteisiin olisin mielellään lähtenyt mukaankin, sillä Dolomiittien laaksoissa olevat kylät ovat niin huikean kauniita, että niissä viihtyy kyllä tällainen sunnuntaihiihtelijäkin,