Largo di Torre Argentina – kissojen valtakunta

Largo di Torre Argentina on Rooman nähtävyyksistä ehkä aliarvostetuin. Vaikka se sijaitsee keskellä Roomaa – vain parin korttelin päästä Pantheonista – eikä juuri voisi olla parempien liikenneyhteyksien päässä, niin silti sen reunamilla on yleensä vain kourallinen turisteja kurkistelemassa alas Rooman vanhimpien temppelien raunioita. Kokemukseni mukaan Largo Argentina on kuitenkin monien lasten suosikkikohde ja erään siellä sattuneen kuuluisan historiallisen tapahtuman vuoksi sen olisi syytä kuulua jokaisen Rooman kävijän nähtävyyslistalle.

Largo di Torre Argentinan raunioalue löydettiin sattumalta vasta 1920-luvun lopulla, kun paikalle alettiin rakentaa yhdistyneen Italian kunniaksi uutta liikekeskusta. Purku- ja perustustöissä maan alta löytyi valtava marmorinen pää, käsi ja muita patsaan osia (jotka kuuluvat nykyään Capitoliumin museoiden kokoelmiin). Arkeologiset lisäkaivaukset paljastivat, että paikalla on ollut area sacra, pyhä alue, ja siellä oli jäänteitä neljästä Rooman valtakunnan alkuaikojen temppelistä ja Pompeiuksen teatterista. Mussolini määräsi rakennustyöt lakkautettavaksi. Kenties Il Ducella oli tarvetta kirkastaa mainettaan antiikin vaalijana, olihan hän muutamaa vuotta aiemmin hävityttänyt Via dei Fori Imperialin tieltä paljon arvokkaita antiikin ja keski-aikaisia rakennuksia mm. 5 kirkkoa, keskiaikaisen villan puutarhoineen ja suihkulähteineen, ja niiden mukana menetettiin paljon arvokasta tietoa.
No, Largo di Torre Argentina kuitenkin pelastui ja alueella tehdään yhä arkeologisia kaivauksia. Aukion nimi ei muuten viittaa Argentiinaan, vaan Strasbourgiin, jonka latinankielinen nimi on Argentoratum. Nimi tulee alueella 1400-luvun lopulla eläneen Strasbourgista kotoisin olevan paavin seremoniamestarin Johann Burchardtin palatsista ja siihen kuuluneesta tornista. Kerrostumia siis tälläkin paikalla riittää.

Nykyään näkyvissä oleva area sacra edustaa alueen vanhinta kerrostumaa. Nykykatsojalle selvimmin erottuvat säilyneiden pylväidensä ansiosta 241 eaa. rakennettu Juturnan temppeli (Temppeli A) ja 101 eaa. rakennettu pyöreä temppeli (B), sen sijaan alueen kahden muun temppelin kohdalla saa käyttää jo aika lailla mielikuvitustaan, että niiden paikalle voi jonkinlaisen rakennuksen hahmottaa.

Torre Argentina tarjoaa pylväiden ja kivikasojen vähemmän säilyneiden raunioiden lisäksi muutakin katsottavaa. Raunioilta voi bongailla lukuisia kissoja, sillä alueella toimii vapaaehtoisvoimin kodittomien kissojen hoitokoti, jossa majailee yli 250 – enimmillään jopa 400 – rauniokissaa. Kissojen bongaaminen on ollut niin pienten kuin vähän isompienkin vieraidemme mielestä hauska peli: kuka löytää eniten? Ensin tuntuu, että yhtään kissaa ei tällä kertaa alueella näy, mutta sitten silmiin osuu yksi jos toinenkin kiven päällä lekotteleva tai raunioiden lomassa kuljeskeleva kissa. Haastavinta kissojen bongaaminen on tällaisina kuumina kesäpäivinä, illan suussa kissat virkistyvät liikkumaan alueella runsaammin.  (Vinkki: innokkaimpien kissaystävien kanssa kannattaa sopia joku määrä, esim. 20 kissaa, jonka jälkeen jatketaan matkaa. Muuten paikalla voi venähtää suunniteltua pidempään.) Itse Torre Argentiinan maan alla toimivaan kissojen kotiin pääsee myös vierailemaan ja sen toimintaa voi tukea lahjoituksilla tai vaikkapa ostamalla kissa-aiheisen matkamuiston.

Jos kissat tai yli 2000 vuotta vanhat rauniot eivät kiinnosta, niin entäs sitten tämä: Largo di Torre Argentinalta löytyy paikka, jossa murhattiin Julius Caesar! Siis siellä on nykytiedon valossa juuri se Pompeiuksen teatterin kuuria, jossa senaattorien salaliitto, Brutus heidän joukossaan, hyökkäsi tikareineen Caesarin kimppuun 15. maaliskuuta vuonna 44 eaa. Caesarin ruumiista löytyi 23 tikariniskua.

Nykyään Largo di Torre Argentinan vieressä on vilkas bussipysäkki. On hurja ajatella, että päivittäin tuhannet roomalaiset kauppakasseineen ja turistit kameroineen nousevat bussiin ja raitiovaunuun aivan Julius Caesarin murhapaikan vieressä – tai oikeammin sen päällä. Mahdollista vain Roomassa.

(Tämän postauksen tiedot pohjautuvat enimmäkseen googlaamalla löytämiini aina yhtä luotettaviin lähteisiin kuten Wikipediaan, enkä mene takuuseen niiden täydestä oikeellisuudesta. Tärkeintä on hyvä tarina. Ja kissakuvat.)