Forenom: koira- ja ihmisystävällistä majoitusta Helsingin sydämessä

*Yhteistyössä Forenomin kanssa*

Jokainen blogiani tai vaikkapa Instagram-tiliäni pitempään seuranneelle on varmaan tullut jo selväksi, että nykyään useimmin seuranani niin Roomassa kuin matkoillakin on pieni Tuisku-koira. Kun koirakuume pari vuotta sitten iski, haussa oli nimenomaan “matkakokoinen” koira eli sellainen, jonka saa mukaan lentokoneen matkustamoon. Italiassa ja enimmässä osassa Eurooppaa koiran kanssa matkustaminen on melko helppoa, sillä koiran voi ottaa mukaan lähes kaikkialle. Suomessa koiran kanssa liikkuminen vain valitettavasti on hankalaa, sillä seurakoiran kokoinenkaan kaveri ei ole tervetullut oikein mihinkään. Koiran kanssa ei pääse edes Alkoon (!) ja yhden ostoshelvetin oveltakin meidät käännytettiin pois. Ajoin Suomen lomalla pari kertaa yksin koiran kanssa tuollaiset 500 km ja taukojen pitäminen oli hankalaa, kun koiran kanssa ei päässyt huoltoasemalle, eikä sitä kuumaan autoonkaan voinut jättää. Tosin niin sekä huoltoasemalla että siellä Alkossa henkilökunta tarjoutui kyllä pyytämättä vahtimaan koiraa sillä välin, että sain asiani hoidettua eli mitään koiravastaisuutta ei varsinaisesti Suomessakaan ole. Outoja sääntöjä vain.

Koiran kanssa reissatessa myös majoittuminen vaatii enemmän sääntöä kuin pelkästään ihmisseurassa.  Hotelleissa on yleensä vain muutama lemmikkihuone, eikä varaaminen onnistu netitse minkään hotellipalvelun kautta. Monet hotellit pyytävät lemmikeistä minusta kohtuuttoman isoa (esim. 25 – 30 €) lisämaksuakin. Koira on tietysti jätettävä huoneeseen aamiaisen ajaksi ja toivoa, ettei se siellä nosta meteliä ja häiritse muita vieraita. Suurin osa yksityisten vuokraamista Airbnb-majoituksista ei myöskään salli lemmikkejä, mikä on ihan ymmärrettävää.

Tämän pitkän valitusvirteni on tarkoitus pohjustaa sitä helpotuksen tunnetta, joka valtasi kun astuin sisään Forenomin huoneistoon ovesta koiran ja parin teini-ikäisen ihmisen kanssa. Se näytti heti paikalta, jossa viihtyisimme kaikki nelijalkaista perheenjäsentä myöten.

Forenomia mainostetaan kodinomaisena majoituksena, se on kuin “home away from home”. Toivoisinpa toden totta, että kotonani näyttäisi samalta kuin Forenomin asunnossa! Kaksion skandinaavinen sisustus miellytti silmääni, etenkin olohuoneen mustat pinnatuolit ottaisin mieluusti omaankin kotiini! Huoneisto oli viihtyisä, mutta siinä oli kuitenkin sellaista neutraalia hotellin tuntua, ettei olo tuntunut samalla tapaa kiusalliselta kuin jonkun toisen oikeassa kodissa majoittuessa.

Keittiöstä löytyy kaikki tarvittava – myös viinipullon avaaja, jonka olen valitettavan usein huomannut puuttuvat huoneistotyyppisistä majoituksista. Pidän sitä eräänlaisena mittarina hyvästä varustelusta 🙂 Keittiöstä löytyi jopa leivinpaperiarkkeja, mikä minusta osoittaa huomaavaisuutta ja sitä, että uunia uskaltaa oikeasti käyttääkin.  Myös kylpyhuoneen pyykkikoneelle oli käyttöä, sillä sai pojan viikon protuleirin ja oman mökilläoloni jälkeen vaatteet pestyä.

Kuvat viihtyisästä kaksiostamme ovat valitettavasti peräisin Forenomin omilta sivuilta, sillä sössin kameran säädöt niin, että omat asunnosta ottamani kuvat ovat varsin epätarkkoja – silloin kun niitä ylipäätään muistin ottaa. Ammattibloggaajaksi on näköjään vielä matkaa. Toisaalta teinit saivat asunnon hetkessä vähän turhankin kodinomaisen näköiseksi. Lattialle levitetyistä vaatekasoista ja olohuoneen pyykkitelineestä otetut kuvat olisivat toki realistisempia kuin lavastetut kuvat yhteisistä aamiaisista (joita ei ollut), mutta esteettisesti ei ehkä niin houkuttelevia.

Asunnon sijainti Lapinlahdenkadulla oli loistava. Kadun päässä oli pieni iltakymmeneen asti auki oleva K-market, jonka paistopisteestä sai haettua lämpimät karjalanpiirakat ja tuoreet sämpylät aamiaiselle. Toisessa suunnassa oleva Alepa oli vieläkin myöhempään auki. Kampin keskukseen kauppoineen ja ravintoloineen oli viiden minuutin kävely. Samalla kadullakin oli useita kivoja ravintoloita, vaikkakin monet niistä olivat nyt heinäkuussa kiinni. En kuitenkaan voi mitenkään lämpimästi suositella vastapäätä olevaa nepalilaista Everestiä, joka ei ollutkaan niin hyvä kuin muistelin sen joskus olleen. Koiran kanssa kävelyllä näin monia kiinnostavamman oloisia paikkoja.

Vinkiksi muuten, jos olette meidän tapaamme liikkeellä omalla autolla, niin lähes ainoat ilmaiset parkkipaikat Helsingin keskustan tuntumassa ovat noin vartin kävelymatkan päässä Hietaniemen hautausmaan suunnalla. Hietsun rannallekin oli siis kävelymatka.

 

Ihan hirveästi en ehtinyt lähiseudun ravintoloihin tutustua, sillä Helsingissä aika menee useimmiten ystäviä tavatessa. Forenomin asuntoon pääsi ovikoodilla, mikä oli kätevää sikäli, että kukin meistä voi mennä omien aikataulujensa mukaan ilman säätöä avainten kanssa.

Kerroin Helsingissä asuville kavereilleni, että meidänkin luokse voisi tulla kylään, jos sattuu keskustan liepeillä olemaan, koska majoitumme Forenumille. Suurin osa ei ollut Forenomista kuullutkaan. “Sehän on hirveän kallis”, tiesi yksi ystävä sentään ihmetellä. Mutta kun se ei edes ole – etenkään jos on liikkeellä parin lähes aikuisen lapsen kanssa! Ennen kuin sain  majoituksen blogiyhteistyön kautta, niin vertailin majoitusvaihtoehtoja kolmen tai neljän aikuisen ja koiran kokoonpanollemme. Forenomin huoneisto oli edullisempi kuin suurin osa katsomistani samankokoisista Airbnb-kämpistä, tosin kuten edellä huomautin, koiran vuoksi valinnanvaraa on näissä asunnoissa melko vähän. Hotellista pitäisi ottaa pari huonetta, sillä isojen lasten kanssa ei ole enää pitkään aikaan mahtunut yhteen hotellihuoneeseen – ja lasten ollessa pieniäkin se oli kyllä aika horror-vaihtoehto. Yö Forenomin kalustetussa asunnossa tulee kahta hotellihuonetta halvemmaksi, vaikka ne saisi mihin tarjoushintaan, puhumattakaan siitä, että perheen kanssa matkustettaessa minusta on mukavaa olla samassa tilassa tai ainakin huutoetäisyyden päässä. Ja juoda aamukahvia rauhassa huolehtimatta siitä, mitenhän se koiraparka yksin oudossa huoneessa pärjää. Forenomin tilavaan asuntoon se kotiutui muuten heti niin, että sen voi jättää sinne yksin lounaan ajaksi.

Kahden käynnin perusteella minusta on tullut Forenomin asuntojen fani ja todennäköisimmin majoitumme siellä seuraavallakin perheen yhteisellä Helsingin matkalla. Kuten olen ennenkin kertonut, niin suosin muutenkin (hotellinomaisia)  huoneistoja silloin, kun olemme liikkeellä perheen kanssa: se nyt vaan on minusta silloin hotellia mukavampi ja käytännöllisempi tapa majoittua. Olen huomannut myös, että nykyään minua ärsyttää jonottaminen hotelliaamiaisella tai sisään- ja uloskirjautumisessa, joten varsinaista luksusta olisi majoittua tällaisessa huoneistossa joskus yksinkin. Tai vaikka sen koiran kanssa.

Mites te muut neli- tai kaksijalkaisten perheenjäsenten kanssa matkustavat, majoitutteko mieluummin hotellissa vai tällaisessa huoneistossa? 

Lisäietoa lemmikkien kanssa yöpymisestä Forenomilla löytyy tästä linkistä.