Image Alt

Rooman kätketyt aarteet

Cecilian legenda - näin se suunnilleen menee Rooman kaupungissa, Trasteveren kaupunginosassa eli muinoin neitsyt nimeltä Cecilia. Hän oli rikkaan aatelisperheen tytär, joka oli päättänyt pyhittää itsensä Jeesukselle: hän käytti säkkikangasta ihollaan, paastosi ja rukoili enkeleitä vartioimaan neitsyyttään. Cecilian isällä oli kuitenkin tyttärelleen muita suunnitelmia ja hänet annettiin

Ihan Rooman historiallisen keskustan ytimessä, kivenheiton päässä Pantheonilta ja Piazza Navonalta on kirkko, jossa on henkeäsalpaava Caravaggion maalaus, hieno Rafaelin fresko ja Sansovinon koskettava veistos kolmesta sukupolvesta: Jeesus-vauvasta, Neitsyt Mariasta ja tämän äidistä. Kirkon julkisivu edustaa ensimmäisiä renesanssityylisiä fasadeja Roomassa ja se on päällystetty Colosseumista lähtöisin

Pojalla on syysloma ja sille pitää ujuttaa vähän kyldyyriä, ettei ihan mene Pleikan ja jalkapallon pelaamiseksi (kun ei mahdollisuuksia matkaankaan ollut). Kuten arvelinkin, meneillään oleva  impressionistien taidenäyttely ei poikaa kiinnostanut, mutta katutaidetta hän oli valmis katsomaan. Katutaidetta on ilmestynyt ilahduttavan paljon Roomaan viime vuosina, erityisesti tänä vuonna. Enkä nyt

Rooma on täynnä hautoja: on katakombeja ja antiikin keisareiden mausoleumeja, museoista löytyy yksi jos toinenkin sarkofagi ja joka kirkkoon on haudattu joku paavi, pyhimys tai vähäisempi merkkihenkilö. Mutta kaikkia näitä pompööseja hautamuistomerkkejä vaikuttavampi, kauniimpi, romanttisempi ja ainoa yksistään käymisen arvoinen paikka on Cimitero Acattolico eli Rooman

Gianicolon kukkulalla, San Pietro in Montorion luostarin sisäpihalla on yksi Rooman kätketyimmistä aarteista: Tempietto, pikku temppeli. Tätä Bramanten 1502 suunnittelemaa pientä pyöreää kappelia pidetään täysrenesanssin ihanteiden täydellisimpänä ilmentymänä. Täysrenessanssissahan - kuten kaikki muistamme - pyrittiin geometriseen täydellisyyteen, harmoniaan ja tasapainoon. Arkkitehtuurin aiheet otettiin antiikista ja rakennuksissa

Päätin viimein aloittaa tänään uudelleen juoksuharrastukseni. (Olen ymmärtänyt, että nykyään kuuluu puhua juoksemisesta, vaikka oma mummovauhtinen löntystely muistuttaisi juoksua vain etäisesti.) Olen varsin tietoinen siitä, että kaikki syyt pitkään taukoon ovat tekosyitä. Juokseminen tai vastaava ulkoilu on täällä mahdollista säiden puolesta ympäri vuoden. Tosin huhtikuusta lokakuuhun