Instagram

arki kulttuurieroja Neuvot ja vinkit

Autolla ajaminen Roomassa

27/03/2014

Jos eksyit tälle sivulle siksi, että suunnittelet auton vuokraamista Roomassa liikkumista varten, niin sanon suoraan: säästä hermojasi ja unohda moinen. Toki joukkoliikenne on vähän epävarmaa, bussit tulee, milloin tulee (tai ei tule, jos on lakko), mutta kyllä niillä pääsee perille jossain vaiheessa. Ja silloin autoilija yhä etsii parkkipaikkaa tai on eksynyt ajorajoitusten tai yksisuuntaisten katujen vuoksi kauaksi määränpäästään. Auto voi olla hyvinkin tarpeellinen, jos haluat pois Roomasta, mutta täällä sitä ei satunnainen kävijä tarvitse.

Ei sillä, että autolla ajaminen Roomassa olisi vaikeaa. Ei se ole. Täytyy vain unohtaa kaikki liikennesäännöt ja muukin, mitä autokoulussa on oppinut ja antaa mennä vaan. Liikenne voi näyttää kaoottiselta – tai no okei, on kaoottinen ainakin paikka paikoin – mutta se on myös joustavaa. Ajan autolla täällä lähes päivittäin ja arvostan todella sitä, miten tilaa annetaan (jos kohta otetaankin). Mutta sitten on niitä toisia juttuja, joihin menee hermot ihan joka kerta. Tässä minua eniten ärsyttävät asiat Rooman liikenteessä TOP 5.

1. Tuplaparkkeeraus.

Ehdoton ykkönen. Parkkipaikkoja on täällä vähän, mutta ei hätää: jos siinä baarin tai kaupan tai koulun edessä nyt ei satu olemaan parkkitilaa, niin ei kun jätät autosi toisen auton viereen. Hätävilkut päälle, jos on vähän pahempi paikka (esim. liikenneympyrä). 

Ja jos se toisen auton kuljettaja sattuu tulemaan sitten autolleen, eikä pääse lähtemään, niin se voi sitten ainakin yrittää soittaa torvea ja toivoa, että blokkaaja on tosiaan vaan lähibaarissa kahvilla.

Meille muille autoilijoille tupla- tai triplaparkkeeraus tarkoittaa aikamoista pujottelua. Ja tietenkin jonoja, jos vaikka molemmin puolin katua on parkkeerattu autoja niin, että jää vain yhden auton mentävä kaista.
 
2.  Ryhmittäytyminen

Otsikko on hämäävä: ryhmittäytymistä ei vaan tunneta täällä. Autoilijat nyt vaan ajavat sille kaistalle, jossa on tilaa, vaikka olisivat kääntymässä minne.
Tämä asia ottaa pannuun eräässäkin T-risteyksessä, josta joudun menemään ja kääntymään vasemmalle pari kertaa viikossa. Joka kerta oikean puoleiselle kaistalle tulee auto, joka myöskin haluaa vasemmalle ja sit kiilaa sopivaan väliin ohi. Nykyään tosin menen siihen kahden kaistan väliin poikittain (!), mutta hitto, kuinka tämä liikennesääntötietoista sieluani kalvaa.

3. Liikennevaloista lähteminen

Italialaisista saattaa olla se käsitys, että ovat niin kärsimättömiä, että töötti soi heti, jos ei ole salamana lähdössä heti vihreän vaihduttua valoissa. Kyllä se torvi soikin valoissa, mutta enimmäkseen ihan syystä. Nimittäin se ensimmäinen tai ainakin siitä seuraava jää aina ihailemaan maisemia tai muuten vaan töpeksimään valoihin ja jonon liikkeelle lähteminen kestää. Koska tämä minua on jo jonkin aikaa ihmetyttänyt, olen nyt oikein seurannut, että mitä ne kanssa-autoilijat oikein liikennevaloihin pysähtyessään hommaavat. Kännykkä otetaan esiin yleisimmin, mutta olen kyllä nähnyt kuljettajien myös lueskelevan papereita, ajavan partaansa, meikkaavan ja jopa näpläävän rukousnauhaa. Ja jos vänkärin paikalla on joku, niin todennäköisesti kuski on uppoutunut kasvokkaiskeskusteluun tämän kanssa tietenkin kädet heiluen. Eihän siinä nyt valojen vaihtumista jouda huomaamaan.

4. Vilkun käyttö 

Tämä on vähän niin kuin ryhmittäytyminen, ei vaan ole käytössä täällä. Yleensä vilkkua ei siis käytetä, mut jos sitä käytetään, se jää päälle. Suomessa ei ikinä näe autoja, joissa selvästi on unohtunut vilkku päälle (ainakaan muistaakseni), mutta täällä ajaessaan joka ikinen kerta edellä ajaa ainakin yksi, jolla on vilkku kilometritolkulla päällä. En tajua, eikö ne kuule sitä ääntä? Joka tapauksessa, vilkun käyttö tarkoittaa täällä siis samaa kuin sen käyttämättömyyskin: autoilija joko on kääntymässä johonkin tai sitten ei.

5. Skootterit ja peiliin vilkuilun välttämättömyys

Skootteri tai vastaava kaksipyöräinen se vasta kätevä peli onkin Roomassa. Sillä voi puikkelehtia ruuhkajonojen välistä ja ohittaa auton kummalta puolen tahansa. Siksi tuleekin muistaa aina aina aina vilkaista peileihin tai sivulleen – molemmille puolille! –  liikkeelle lähtiessä, vaikka olisi pysähtynyt vain sekunniksi.  Yllättävän pieneen väliin mahtuu nimittäin se moottoripyörä.

Vankan käsitykseni mukaan KAIKKI Rooman ruuhkat johtuvat jostain edellä mainituista asioista. Siis, että jokin risteys on tukossa tuplaparkkeerauksen vuoksi tai sen takia, että joku yrittää kääntyä kolmen kaistan yli oikealle tai lä

htee valoista niin, että niistä pääsee vain pari autoa tai ajaa jonkun oikealta ohittavan moottoripyöräilijän. No ehkä autojen määrälläkin on osuutta asiaan.

Mutta kuten sanottu, AJAMINEN Roomassa on periaatteessa helppoa. Parkkipaikan löytyminen on sen sijaan se, missä hermot viimeistään menee. Joissakin paikoissa se on toivotonta (keskusta), toisissa etsimiseen voi mennä tuntikin aikaa. Siinä vaiheessa on valmis jo kaikenlaisiin luoviin ratkaisuihin.

Tykkää ja jaa:

    Leave a Reply