Image Alt

Author: Heli Vihreältä kukkulalta

Tämän blogin kantavana ajatuksena on alusta asti ollut kertoa Rooman vähemmän tunnetuista nähtävyyksistä - niistä kätketyistä helmistä, joissa ei ole tungosta eikä jonoja. Ja kuten jokainen Roomassa käynyt tietää, niitähän täällä riittää! Ikuisen kaupungin joka kulmassa tuntuu olevan jokin merkittävä kirkko tai antiikin aikainen raunio. Veikkaan,

Umbriassa oleva Cascata delle Marmore (suom. marmorivesiputous) on vaikuttava näky. Valtava valkoinen vesipaasi syöksyy alas vihreiden puiden ja pensaiden lomasta pitkin korkeaa ja jyrkkää rinnettä. Alas iskeytyvä vesi muodostaa takaisin ylös pyrkiviä vesipisarapilviä, joissa voi nähdä sateenkaaren värit. Putouksen jylinä kuuluu kuuluu kauas. Mutta joka päivä kello 13

En ole museoihminen. Tämä on itsestäni vähän yllättävää, sillä olenhan historiafriikki, joka rakastaa tarinoita ja niitähän on museot pullollaan. Mutta niin se vain on, että vitriineihin suljettuna ne alkavat lähinnä puuduttaa, ainakin ensimmäisen salillisen jälkeen. Museot eivät siis automaattisesti ole kärkipäässä, kun mietin käyntikohteita matkoillani. Mutta

Arvonta on suoritettu! Onnea Marjatalle ja Anjalle, toivottavasti nautitte "Minun Italiani" -kirjasta! Kiitos kaikille osallistujille kommenteista! Prologi Tänä aamuna koiralenkillä roskalaatikoiden ohi kulkiessani huomasin, että paperiroskien joukkoon oli jälleen kerran laitettu muovia. Ongin päällimmäiset muoviroskat ja sulloin ne viereiseen muoviroskien laatikkoon - jossa oli lasipulloja ja jonkun vanha

Maaliskuu on ollut yksi suosikkikuukausistani olla Roomassa. Ulkona on usein jo Suomen kesää vastaavat lämpötilat, t-paidassa tarkenee ainakin omalla terassilla ja muutenkin talvivaatteet saa laittaa talvisäilöön ja kevyempiä ottaa esiin. Kirsikkapuut puhkeavat kukkaan, puihin ilmestyy lehdet ja kaikkialla on vielä vihreää. Kesäkukat voi istuttaa ja grillikauden aloittaa.

Suurin osa Trevin suihkulähteelle suuntaavista turistilaumoista ei tiedä, että täpötäyden aukion kulman takana on yksi Rooman kauneimmista kätketyistä salaisuuksista: Galleria Sciarra. Sen ohi on helppo kävellä, sillä Rooman oppaat eivät kerro siitä mitään ja karttaankin se on merkitty vain kahden kadun läpikulkuväylänä jalankulkijoille, eikä kadulta katsoen

Tällä viikolla niin uutiskanavat kuin sosiaalinen mediakin on täyttynyt kuvista ja tiedoista koko Eurooppaa kohdanneista lumimyrskyistä ja poikkeuksellisen kylmästä säästä. Omassa uutisvirrassani olen ainakin kuvia niin lumisodasta Colosseumin edessä, luistelusta Amsterdamin kanaaleilla, lumiukon tekijöistä Bilbaossa kuin hiihtäjistä Lontoossakin. Itse pääsin kokemaan tällä viikolla lumikaaoksen kahden maan

Lähes kaupungin kuin kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluvat sellaiset paikat, jossa kaupunkia pääsee katselemaan ylhäältä käsin. Myös suuri osa Roomassa käviöistä jonottaa ja maksaa kiivetäkseen 551 porrasta Pietarinkirkon kupolin kattotasanteelle tai hääkakuksi haukutun Il Vittorianon muistomerkin näköalatasanteelle. Molemmista aukeaa mahtavat näkymät Rooman yli. Mutta Roomassa on myös

Suomalaisiin yksinkertaisiin puukirkkoihin tottuneen silmään koristeelliset roomalaiskirkot voivat vaikuttaa varsin pröystäileviltä. Suomalaiset ovat myös ainoita, joiden olen kuullut usein päivittelevän italialaisiin kirkkoihin laitettua rahan ja työn määrää. Tällainen taloudellis-yhteiskunnallinen näkökulma tuntuu olevan täysin vieras kaikkien muiden kansakuntien edustajille, jotka vain huokailevat kirkkojen kauneuden edessä suomatta ajatustakaan

Fasistisen arkkitehtuurin helmi tai modernin Rooman liike-elämän keskus eivät varsinaisesti ole niitä taikasanoja, joilla turistit saisi houkuteltua Rooman keskustasta EURin lähiöön. Mutta entäpä jos EUR esiteltäisiinkin vain yhtenä Roomassa hallinneen diktaattorin suuruudenhulluna rakennushankkeena niiden monien muiden joukossa, joita Rooman historia on pullollaan? Kerrottaisiin dramaattisesta neliskulmaisesta Colosseumista