Ginger: raikas tuulahdus Rooman ravintolakentässä
Sanotaanpa suoraan niin kuin asia on: Rooman ravintolaskene on aika tylsä. Roomassa on vieri vieressä ravintoloita, joiden ruokalistan olisi voinut tehdä kopiokoneella. Kaikissa nimittäin tarjotaan ihan samoja roomalaisia erikoisuuksia, En oikeasti ymmärrä, miksi joka ikisessä Rooman ravintolassa pitää tarjota samoja ruokalajeja (valitettavan usein vielä huonoja versioita): onko tarjonta laadittu pelkästään turisteja varten vai eivätkö varsin muutosvastarintaiset italialaiset suostu muuta syömään? Kyllähän ne roomalaiset klassikkoruoat hyviä ovat, mutta ravintolakäynnit käyvät aika pian tylsiksi, kun ainoa mitä voi valita on, ottaako carbonaran vai amatricianan, saltimboccaa vai kenties lammasta scottadito.
Roomassa on varmaan Euroopan suurkaupungeista vähiten etnisiä ravintoloita ja niistäkin vain harvat on hyviä (tosin sushi-ravintoloille tuntuu riittävän kysyntää ja ne ovat pääsääntöisesti kelvollisia, jopa hyviä). Halutessaan vaihtelua roomalaiset menevät syömään esimerkiksi sisilialaiseen tai sardinialaiseen ravintolaan, mutta tällaiselle ei-italialaiselle pasta hieman erilaisella kastikkeella ei ole hirveän eksoottista. Mitään tuoretta ja raikasta italialaiset eivät tunnu kaipaavan.
Tietysti liioittelen (mutta vain vähän!) ja onneksi tilanne on viime vuosina parantunut. Luomu- ja lähiruokabuumi on tuonut perinteisten trattorioiden rinnalle sinne tänne modernimpia ravintoloista, joista saa myös kasvisruokaa ja jopa jotain vegaaneillekin. Ginger on yksi näistä uusista, raikkaammista ravintoloista.
Sapori e salute – makuja ja terveellisyyttä
Jo Gingerin valkoinen ja pelkistetty sisustus poikkeaa tumma puuta ja kuparikattiloita koristeena suosivista perinteisistä ravintoloista. Se on muistuttaa enemmän pohjoiseurooppalaista bistroa kuin roomalaista trattoriaa.
Ginger poikkeaa monista roomalaisravintoloista myös sikäli, että se on auki koko päivän. Sieltä saa niin aamiaista, lounasta kuin illallistakin. Pannukakkuja ja vihersmoothieita. Täyettyjä gourmet-patonkeja ja salaatteja. Luomukahvia ja kakkuja. Pienpanimo-olutta ja luomuviiniä laseittain (tai pulloittain). Ja kyllä, sieltä saa myös pastaa ja italialaisia leikkeleitä.
Gingerin koko nimi Ginger Sapori e Salute kielii siitä, että paikassa pyritään tarjoamaan hyvänmakuista, mutta terveellistä ruokaa. Terveellisyys tarkoittaa sitä, että kaikki tarjottava ruoka on biodynaamisesti viljeltyä ja luomulihasta valmistettua. Gingerissa panostetaan myös kestävään kehitykseen: jotta hiilidioksipäästöt pysyisivät mahdollisimman pieninä, raaka-aineet tulevat läheisiltä luomu-sertifioiduilta pientiloilta, ravintolassa käytetään vain paikan päällä pullotettua, puhdistettua hanavettä ja muutenkin pyritään säästämään sähköä ja vettä mahdollisimman paljon.
Paikan erikoisuutena on höyrytetyt korit. Niissä on valinnan mukaan joko pelkkiä kasviksia tai lisäksi kanaa tai tonnikalaa. Jotta ravintoaineet säilyisivät mahdollisimman hyvin, höyrykorit valmistetaan ilman suolaa tai muita mausteita. Ensivaikutelma meni kyllä enemmän sille terveellisen puolelle, sillä annoksen mukana tuotujen mausteidenkin jälkeen kori jäi melko mauttomaksi.
Loistava sijainti
Aivan erityisen hienoksi Gingerin tekee kuitenkin ravintoloiden sijainti. Roomassa on kaksi Gingeria, joista toinen on kivenheiton päässä Espanjalaisilta portailta, toinen Pantheonin kulman takana. Näillä kulmilla olevat ravintolat ovat yleensä ylihintaisia ja surkeita tai vieläkin surkeampia. Kannattaa siis unohtaa kaikki sisäänheittäjät ja suunnata suoraan Gingeriin. Ei sekään nyt ihan edullisimmasta päästä Rooman ravintoloita ole, mutta ei todellakaan kalliskaan. Vihersmoothiet maksavat 6 euroa, salaatit esim. savulohi-mango-pistaasipähkinä -salaatti 10 euroa, lautasellinen ilmakuivattua kinkkua ja muita leikkeleitä ehkä 12 euroa, pasta-annokset ja muut primot 10 – 13 euroa, lämpimät pääruoat n. 16 euroa ja suomalaisittain varsin reilu lasillinen viiniä 5 euroa. Ihan roomalaista keskitasoa. Palvelu on sen sijaan keskimääräistä parempaa. Iloista, mutta ei liian tekopirteää.
Ginger Via Borgognona 43-46 tai Ginger Piazza Sant’Eustachio.
Jälkikirjoitus: Ehkä suurin syy siihen, että blogissani on niin vähän ravintolajuttuja on se, että olen maailman surkein ottamaan kuvia ravintolassa! Useimmiten unohdan ja sitten jos muistan, kuvat ovat epätarkkoja tai oudosti rajattuja. Menkää siis katsomaan Gingeriäkin paikan päälle!
Täytyypi käydä. Tullaan jouluksi ja uudeksivuodeksi Roomaan. Mä olen siellä jo kohta enemmän kuin Suomessa
😀 Uudenvuodenaatto on muuten vuoden kallein ilta syödä ulkona! Monissa ravintoloissa on tarjolla menù di capodanno, joka voi helposti olla pari sataa euroa. Kannattaa siis etukäteen miettiä sen päivän ohjelmaa. Joulu sen sijaan on täällä hyvin arkinen, jouluaatto on ihan tavallinen työpäivä.
Kiitos ravintolavinkistä! Niille on Roomassa käyttöä, sillä kuten totesitkin, kaupungissa on luvattoman paljon surkeita ravintoloita ja siellä jos jossain pitää tietää minne mennä syömään.
Siitäpä syystä tuleekin useimmiten käytyä niissä samoissa, hyviksi havaituissa paikoissa. Testaan nykyään vain oikeastaan uusia etnisiä ravintoloita, joita onneksi meidänkin huudeille on tullut muutamia hyviäkin. Lasken siis myös burger-paikat etnisiksi täällä 😀 Eilen esimerkiksi käytiin syömässä aivan loistavaa brasilialaista sushia Viale Aventinolla. Ehdottomasti fuusiokeittiö, joka saisi rantautua Suomeenkin pian. Jossakin sentään Roomakin edellä!
Voi kun olisin tiennyt tämän ennen matkaamme. Oltaisiin säästytty isolta pettymykseltä!
Minua aina niin harmittaa tai suorastaan suututtaa, kun kuulen jonkun saaneen huonoa ruokaa Roomassa! On ihan hirveä ajatus, että monille jää käsitys, että se pakastepizza tai vettynyt pasta-annos on tyypillinen ruoka, mitä Roomassa saa. Täällä on kuitenkin paljon hyviä ravintoloita.
Sisustus on kyllä upean näköinen ja ilmeisesti, kun ruokakin toimii, niin kannattaa laittaa nimi muistiin! Rooma kuuluu kyllä niihin kohteisiin, missä turistikin joutuu etukäteen ottamaan selvää missä kannattaisi syödä ja sattumanvaraiset ravintolakäynnit jätettävä minimiin. Ainakin omakohtaisten kokemusten perusteella niin.
P.S. Kyllä nämä “paikallisten” vinkit on ihan parhaita eli tiedän keltä kysyn seuraavaa Rooman reissuja ennen vinkkejä!
Roomassa huonon ravintolan “löytäminen” on valitettavasti helpompaa kuin hyvän 🙁 Olen saanut lukea nyt aika usean kokeneenkin matkailijan pettyneen roomalaisiin ravintoloihin. Se on harmi, sillä kyllä täällä hyvinkin voi syödä. Vinkkejä annan kernaasti, mikäänhän ei oo niin hienoa, ku päästä pätemään! Oisko sulla jotain paikallisvinkkejä pikavisiittiin Tampereelle? Oon siellä max 20 tuntia ens viikonloppuna. 🙂
Millaisia paikallisvinkkejä kaipaisit? Tekemistä, näkemistä, ravintoloita Tampereelta?
Hey! Kiitos mahtavista vinkeistä joita olen yrittänyt ahmia tulevaa reissua varten tämä paikka käydään ehdottomasti maistamassa! Olisiko sulla hyviä ruokapaikkavinkkejä kun hotellimme on Via Nazionalella eli useampien alueiden liitoskohdassa mikä voisi olla helpoin linja lähteä Trastevereen josta sulla oli herkullisia vinkkejä. Iso kiitos etukäteen avustasi terkuin Mira
Hei Mira. Nazionalelta kannattaa kävellä Montin kaupunginosan suuntaan, jossa on paljon ihan hyviä ravintoloita (Trattoria Monti, Al vino al vino). Trastevereen pääsee Nazionalelta bussilla H.
Tämä täytyy mennä testaamaan. Olen tehnyt paljon taustatyötä Rooman ravintoloiden suhteen, enkä muista, että aivan huonoon paikkaan olisin koskaan joutunut. Tosin joskus oltiin muistaakseni lähellä Pantheonia ja mentiin johonkin ravintolaan ottamaan juomat. Juomissa ei vikaa. Otimme myös supplit, ne olivat sisältä kylmiä. Mutta kaikista kauheinta oli katsoa naapuripöydän pariskunnan pakastepitsan näköisiä lättyjä. Siis aivan järkyttävää! Kun itse tietää kuinka hyvää ruokaa kaupungissa voi syödä, ja vielä kohtuuhintaan, kun tietää mihin menee (kiitos siitä osittain sinun blogillesi myös).
Pantheonin ympäristö on yksi pahimmista alueista. Olen joskus nähnyt myös noita pakastepizzoja ihmisten lautasilla ja on tehnyt mieli mennä kysymään ravintolalta, että eikö heitä yhtään hävetä. Gingerin lisäksi Armando al Pantheon on ainoa paikka, jossa niillä seuduilla kannattaa käydä (jos onnistuu saamaan pöydän sieltä).