Blogisynttärit ja muita syitä onnitella

Kalenterimerkintä kertoo, että blogini täyttää tänään kaksi vuotta. Meinasi mennä merkkipäivä ihan ohi! Ja niin mä suunnittelin tämän päivän kalenteriin merkitessäni, että silloin olisi hyvä päivä julkistaa blogin uudistunut ulkoasu. Ja nyt en ole edes saanut uutta postausta aikaiseksi kuukauteen. Tuntuu, että hyvät aikomukset ja suuret, mutta toteutumatta jääneet suunnitelmat ovatkin leimanneet blogini toista vuotta.

Olen oppinut bloggaamisesta paljon lisää tänäkin vuonna. Ja rikkonut jokaikistä oppimaani sääntöä tai ohjetta vastaan. Olen pitänyt pitkiä taukoja päivityksessä (tänä vuonna julkaisin blogijuttuja liki puolet vähemmän kuin ensimmäisenä vuonna). Kommentoin harvakseltaan muiden blogeja (enkä saa kovin monia kommentteja itsekään). Tiedän, miltä haluaisin blogini näyttävän ja senkin, että omat taitoni eivät riitä ulkoasun muokkaamiseen (tai pikemminkin kiinnostukseni aikaa vievään opetteluun). En ole vaatimaton kirjoittajan taitojeni suhteen, mutta oma tyylini ei tunnu oikein välittyvän postauksiin (olen oikeasti ihan huumorintajuinen ihminen, enkä muista koskaan vuosilukuja tai muita historiallisia yksityiskohtia). Opettelen ja harjoittelen mielelläni kuvausta ja kuvien käsittelyä, mutta olen arka ottamaan kuvia julkisilla paikoilla ja etenkin ihmisistä.

DSC00197-01

Villa Pamphilj tammikuun alussa

Tästä huolimatta blogini lukijamäärät toisena vuonna hiljalleen kasvaneet. Seuraan ihan hämmentyneenä Google Analyticsin käyriä sivuni lukijoista. Blogin Facebook-sivulle tulee päivittäin uusia seuraajia. Että kai tästä sitten on joillekin muullekin iloa ja hyötyä kuin vain itselleni! Kiitos ihan kaikille lukijoille, niin satunnaisille kävijöille kuin seuraamaan jääneillekin!

Hidastunut postaustahti ei johdu siitä, ettei minulla olisi juttuideoita – Roomassa niitä kyllä tarjoaa riittämiin – saati siitä, että olisin kyllästynyt bloggaamiseen. Poden kyllä huonoa omaatuntoa suunnittelemattomista tauoista, mutta yritän hyssytellä sitä muistuttamalla, että tämä on harrastus. En (valitettavasti!) saa tästä palkkaa, joten voin ihan hyvin kirjoittaa silloin, kun siltä tuntuu ja minulla on aikaa. En siis lupaa olla tuotteliaampi tänä vuonna. Aion tosin olla, mutta parempi olla vannomatta.

Nyt minulla on tosin söpöin tekosyy ikinä kirjoitustaukoon. Kuten Instagram-tiliäni seuraavat jo tietävätkin, meille tuli pari viikkoa sitten uusi perheenjäsen: pieni sekarotuinen lelukoiran näköinen koiranpentu, Tuisku. Eihän sitä nyt koneella malta olla, kun tällainen vaatii huomiota!

IMG-20160113-WA0001-02
IMG_20160119_160039

 

DSC00295

 

Tuisku pitää minut kotona vielä muutaman viikon, koska sitä ei ole rokotettu. Eläinlääkäri kehotti välttämään jopa kadulla liikkumista…Mutta sitten me lähdetään yhdessä valloittamaan Roomaa.
Nyt mulla on siis blogikoira. Pistän kuvan siitä joka postaukseen, eiköhän sillä saa roppakaupalla lisää lukijoita! Vai mitä arvelette? Saa onnitella 🙂

Tykkää ja jaa:

14 Comment

  1. Aija says: Vastaa

    Onnea blogille ja vielä enemmän tuolle söpöliinille! Tuostahan sitä kehittää monta jutun juurta.
    Meitä kasvattaja neuvoi ennen rokotuksia välttämään muita koiria, rokotettujakin, mutta muuten sai kyllä mennä ulos tutkimaan kotikulmia, eihän noin pienen kanssa vielä pitkiä lenkkejä muutenkaan tehdä.

  2. Marre says: Vastaa

    Ihana hauveli! Onko Roomalainen? 🙂

  3. Onnea 2-v blogille! Se vaan on niin, etteivät suomalaiset "asiallisia" matkablogeja kommentoi! Kyllä kuule kommentteja löytyy suomi24 matkakeskusteluissa, laidasta laitaan.

  4. SUL ON HYVÄ BLOGI,,tietopaketti pyhiin vaellukseen ja viel ihanampi koiran pentu

  5. Heli says: Vastaa

    Me on pysytelty lähinnä kotikadulla. Täällä Roomassa on niin paljon koiria, että välttely voi käydä hankalaksi, kunhan laajennetaan reviiriä.

  6. Heli says: Vastaa

    Se on kyllä tosi ihana <3 Se ei ole ihan "romano di nascita" (syntyperäinen roomalainen), sillä hain sen Civitavecchiasta. Mutta italiano kuitenkin, nyt valittaa, että on aivan liian kylmä, kun on vaan pari astetta plussan puolella.

  7. Heli says: Vastaa

    Kiitos! Kirjoitustyyli vaikuttaa todellakin kommentteihin. Mun blogi ei ehkä niin kannusta kommentoimaan. Ja keskustelupalstoilla jaetaan usein varsin mielenkiintoista "tietoa" ja neuvoja Roomastakin. Harmittaa joskus, kun niissä jonkun huono kokemus tai näkemys leimaa koko Roomaa.

  8. Heli says: Vastaa

    Kiitos <3

  9. Pihla says: Vastaa

    Hei ja onneks olkoon uudesta vauvasta! Mulla menee ahmimiseksi sun blogisi, koska ollaan ekaa kertaa tulossa Roomaan (4 hlöä ja 3 pv) ja etsin tietenkin tietoa miten siellä tulee "käyttätytyä". Lennot vasta varattu ja nyt pohdin, että mistäpäin hotelli ja miten sen "oikean" 48 euron taksin vähempi matkustanut sieltä oikein bongaa. Nämä nyt päällimmäisenä. Kiitos jo vinkeistä tähänkin asti.

  10. Heli says: Vastaa

    Tervetuloa rakastumaan Roomaan. Jos teitä on 4, niin kannattaa harkita hotellin sijaan huoneiston vuokraamista esim. Airbnb:n kautta. Hyviä alueita, joista lyhyt matka kaikkialle, on (mun mielestä) Trastevere, Monti ja historiallinen keskusta kuten Campo de'Fiorin ympäristö. Myös Testaccio. Terminin aseman ja Vatikaanin ympäristöä kannattaa (taas mun mielestvä) välttää. Virallisia, valkoisia takseja on siinä lentokentän edessä ULKOPUOLELLA jonossa tolpalla. Älkää vain ottako ketään sisällä taksia tarjoavaa, niin hyvin menee. Ja se 48 euron fiksattu hinta on voimassa siis vain Aurelian muurien sisäpuolelle, tarkistakaa, että majapaikkanne on sisällä.

  11. Anonyymi says: Vastaa

    Olen vakiolukija, pahoittelen etten ole aiemmin kommentoinut ja kiittänyt. Rooma on suosikkikohteemme, siellä on hyvä olla. Blogiasi on mukava suositella Rooman kävijöille. Kiitos!
    Hanna R.

  12. Heli says: Vastaa

    Hei Hanna. Mukava kuulla ja kommenttisi lämmitti mieltä! Kiitos!

  13. hei! Tästä on todellakin ollut paljon iloa! Löysin tämän n. kk sitten, kun aloin katsella vinkkejä liittyen helmikuiseen Rooman matkaamme 🙂 kiitos siis blogista!

  14. Heli says: Vastaa

    Kiva kuulla! Tervetuloa "talviseen" Roomaan helmikuussa.